Riskinarviointi ennen ja jälkeen toimenpiteen – mitä riskiä jää jäljelle? — RAMSagent Siirry sisältöön

Riskinarviointi ennen ja jälkeen toimenpiteen – mitä riskiä jää jäljelle?

Riskinarviointi ennen ja jälkeen toimenpiteen – mitä riskiä jää jäljelle?

Riskin tunnistaminen on osa riskinarviointia. Toimenpiteen määrittäminen on toinen osa.

Sen jälkeen on tärkeä osa: arvioida, miltä riski näyttää toimenpiteen huomioimisen jälkeen.

Se saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta kun riskinarviointi muuttuu dokumentointitehtäväksi, on helppo yksinkertaistaa työskentelytapaa muotoon:

Riski tunnistettu → toimenpide kirjattu → valmis.

Parempi pohja tarvitsee myös tallentaa, mitä toimenpide oikeasti tarkoittaa riskikuvassa.

Todennäköisyys ja seuraukset antavat rakennetta arvioinnille

Riskimatriisi on tapa jäsentää riskin arviointia.

5×5-matriisissa arvioidaan todennäköisyys ja seuraukset asteikolla 1–5. Kun arvot yhdistetään, saadaan riskiarvo, joka helpottaa riskien vertailua ja priorisointia.

Mutta numeroa ei tule sekoittaa itse riskinarviointiin.

Taustalla on edelleen tieto työvaiheesta, työpaikasta ja ajankohtaisista olosuhteista, jotka vaikuttavat arviointiin.

Aloita olosuhteista ennen toimenpidettä

Oletetaan, että työvaiheeseen liittyy työskentely korkealla.

Ennen kuin toimenpiteet on määritetty, on tunnistettava ja arvioitava kyseisen työn riskit.

Miltä työpaikka näyttää? Mitä menetelmää käytetään? Mitä välineitä on saatavilla? Ketkä henkilöt voivat olla vaikutuksen alaisia?

Olosuhteiden perusteella voidaan arvioida todennäköisyys ja seuraukset.

Se antaa lähtökohdan seuraavalle askeleelle: määrittää, mitä toimenpiteitä tarvitaan.

Mitä tapahtuu riskille toimenpiteen jälkeen?

Kun toimenpiteet on määritetty, olosuhteet ovat muuttuneet.

Siksi riski on arvioitava uudelleen.

Esimerkiksi tapahtuman todennäköisyys voi olla vähentynyt. Toisissa tilanteissa riskikuvan muut osat voivat olla muuttuneet.

Pointeena on, ettei automaattisesti tule asettaa yhtäläisyysmerkkejä ”toimenpide on olemassa” ja ”riski on hallittu” välille.

Uusi arviointi osoittaa, onko edelleen olemassa jäljellä olevaa riskiä, joka on käsiteltävä.

Yksinkertainen työskentelytapa

Prosessi voidaan kuvata viidessä vaiheessa:

  1. Kuvaa työvaihe – mitä oikeasti on tarkoitus tehdä?

  2. Tunnista riskit – mitä voi tapahtua ja ketkä voivat olla vaikutuksen alaisia?

  3. Arvioi riskit – arvioi todennäköisyys ja seuraukset ajankohtaisten olosuhteiden perusteella.

  4. Määritä toimenpiteet – valitse, miten kutakin riskiä käsitellään.

  5. Arvioi uudelleen – arvioi riski, kun suunnitellut toimenpiteet on otettu huomioon.

Viides vaihe tekee toimenpiteestä osan itse riskinarvioinnista, eikä vain yksi rivi dokumentissa.

Sama työvaihe voi antaa erilaisia arvioita

Aikaisemman projektin malli voi olla hyvä tuki, mutta olosuhteet ovat harvoin identtisiä.

Työalue, välineet, sää, muut käynnissä olevat työt, henkilöstö ja työmenetelmän valinta voivat muuttaa riskikuvaa.

Siksi hyvin jäsenneltyä pohjaa on myös tarkasteltava todellisuudessa, jossa työ suoritetaan.

Se pätee riippumatta siitä, kirjoitetaanko pohja alusta alkaen, perustuu malliin tai tuotetaan agenttivetoisella tuella.

Riskinarviointi ennen ja jälkeen toimenpiteen RAMSagentissa

RAMSagentissa riskinarviointi rakennetaan työvaiheiden, niihin liittyvien riskien ja toimenpiteiden ympärille.

Jokaiselle riskille arvioidaan todennäköisyys ja seuraukset 5×5-riskimatriisissa. Järjestelmä hallitsee alkuperäistä riskiarvoa ja uutta riskiarvoa toimenpiteiden jälkeen.

RAMSagent tuottaa agenttivetoisia ehdotuksia muun muassa riskeistä ja toimenpiteistä käyttäjän pohjan perusteella. Ehdotukset ovat muokattavissa ja käyttäjän on tarkasteltava, säädettävä ja täydennettävä niitä ennen dokumentaation hyväksymistä.

Tällä tavoin digitaalinen rakenne tukee työtä – ei korvata ammattimaista arviointia.

Dokumentoinnin on autettava työtä

Riskinarvioinnilla on rajallista arvoa, jos se vain muuttuu dokumentiksi, joka on saatava valmiiksi.

Se on hyödyllisempää, kun se auttaa niitä, jotka suunnittelevat ja suorittavat työtä, ajattelemaan systemaattisesti:

Mitä voi tapahtua?
Miten arvioimme riskin?
Mitä meidän on tehtävä?
Mitä jää jäljelle, kun toimenpiteet ovat paikallaan?

Siksi riskinarvioinnin ei pitäisi päättyä, kun toimenpide on kirjattu.

Sen jälkeen tarvitaan uusi arviointi.